Lahden kaupungin LIISU-hanke pyörii vielä torin ympärillä

Lahden kaupunkisuunnittelussa meneillään oleva LIISU2030 liikenne- ja liikkumissuunnitelma katsoo kaupunkisuunnittelua edelleen pienestä, torilta muutama sata metriä paikannetusta näkökulmasta. Siltä vaikuttaa suunnitelma, jossa kaavaillaan kaupungin läpikulkuliikenteen siirtoa Vesijärvenkadulta vain 500 metrin päähän Vuoksenkadulle. Haastan suunnittelijoita katsomaan kaupungin sisäistä ja tänne tulevaa liikennöintiä paljon kauempaa kuin Trion nurkalta ja ajoittavan suunnitelman huomattavasti pidemmälle tulevaisuuteen kuin seuraavan kymmenen vuoden markkinapäiviin. Veronmaksajien rahoituksella toteutettavien hankkeiden on kestettävä kriittistä tarkastelua ja osallistettava keskusteluun myös kaupunkilaisia. On elettävä siinä toivossa, että Lahti nousee kasvukeskukseksi ja siinä yhteydessä on suojeltava keskusta-alueen ainutlaatuisia piirteitä. Alun perin viheralueiksi ja puistoiksi kaavailtuja yksityiskohtia kuten Sairaalapuiston aluetta ja harjua kiertävää Lehmusreittiä sekä kolmea päiväkodin yksikköä, Tiirismaan ja Lotilan kouluja liikuntapaikkoineen ei saa unohtaa Vuoksenkadun läpiajoliikennettä suunniteltaessa. Alueen viehätysvoima ei helposti avaudu niille kaupunkilaisille, jotka eivät hyödynnä näitä paikkoja mutta meille alueen asukkaille ne ovat päivittäisessä käytössä olevia hengähdyspaikkoja ja virkistysalueita. Miksi siis siirtää liikenneongelma Vesijärvenkadun läpiajoväylältä rauhallisemmalle asutusalueelle! Kävely- ja pyöräilyreittejä tarvitaan myös kaupungin tällä laidalla ja Lotilan koulun kupeesta kulkeekin jo hyvät yhteydet eteläisiin kaupunginosiin. 

Työskentelen itse pääkaupunkiseudulla ja ajan lähes päivittäin uuden Kujalan liittymän kautta Lahti-Helsinki moottoritielle. Tuo liittymä on toimiva ja tuo liikenteen nopeasti ja tehokkaasti keskustaan Saimaankadun tietämille. Meille lahtelaisille on vankasti piirtynyt kuva pohjoiseteläsuuntaisesta liikennöinnistä Uudenmaankatua ja Vesijärvenkatua pitkin. Ajatellaan keskustan kehä jo lähtökohtaisesti isommin ja ohjataan liikennettä toisille reiteille. Etelästä pääsee jo nyt sujuvasti Kujalan liittymän, Vanhanradankadun, Upon-sillan ja Karjalankadun kautta Saimaankadulle. Myöskään länsisuunnasta tuleville 700 metrin ajo suoraan palolaitoksen ohi Iso-Paavolankadulle ei liene liioiteltu pidennys matkalle. Ymmärrän liikennesuunnittelun muutostarpeen mutta onko liikenteen siirtäminen korttelista toiseen muutamilla sadoilla metreillä riittävän kauaskantoinen toimenpide kaupungin tulevaisuudelle ja oikeita arvoja korostava esimerkki Euroopan ympäristöpääkaupungille?

Mia Mironoff

Rehtori, Tanssitaiteen maisteri